torstai 18. lokakuuta 2012

Pitsiä syksyn piristeeksi

Taas on aikaa vierähtänyt aivan liian pitkä tovi edellisestä kirjoittelukerrasta. Käsitöitä en ole juurikaan ehtinyt tehdä, elämässä  on ollut monenlaisia aikasyöppöjä kuluneena kuukautena. Olin melkein 3 viikkoa kipeänä, niin kuumeessa kuin flunssaoireisenakin, enkä jaksanut kipeänä tehdä juuri mitään. Vapaa-ajan on vienyt myös pitkälti hevosharrastus, jonka yhteensovittaminen päivätyön kanssa on osoittautunut paljon haasteellisemmaksi kuin vuorotyön ja hevostelun yhdistäminen. En ole oppinut organisoimaan iltojani vielä siten, että talli-iltoinakin aikaa jäisi muullekin tekemiselle.

Jotain olen kuitenkin saanut aikaan. Laatikoissani majailee kasapäin vanhoja pitsejä, ja halusin tehdä niistä jotain pientä kivaa. Tulos näkyy tässä:


 Pesin lasipurkkeja ja liotin niistä etiketit pois, minkä jälkeen liimasin pitsirimpsut purkkien suulle. Toimivat todella kivoina lyhtyinä pimeissä syysilloissa! Tykkään näistä paljon ja ajattelin tehdä lisää, kunhan purkkeja kertyy taas nurkkiin. 

Pitsiä näkyy nyt paljon kaikkialla, myös vaatteissa, enkä ole oikein tiennyt kuinka siihen suhtautua. Mieleeni tulee aina ensimmäisenä pitsiset mummoverhot, kaikella kunnioituksella mummojen verhoja kohtaan (itsellänikin on kaapissa sellaiset..). Törmäsin kaupassa kuitenkin mustaan pitsi/trikoo-mekkoon, jossa oli kiva ja vähän erilainen leikkaus, ja kaiken lisäksi se oli alennuksessa. Aikani sitä kierreltyäni päädyin sovittamaan mekkoa, ja olin hetkessä aivan myyty. Mekko oli yksinkertaisesti IHANA! Näin ollen, vaatekaappiini on muuttanut ensimmäinen pitsivaate. Häkellyttävää. Ehkä on aika muuttaa mielipiteeni pitsistä mummoverhomateriaalina. 



Lyhdyistä ja parvekeremontin alta kuoriutuneesta parvekkeesta innostuneena asetuin parvekkeella olevaan sohvaan viltin alle neulomaan ja nauttimaan syysillasta. Ihanaa kuunnella viltin alla puikot käsissä tuulen tuiverrusta ja sateen ropinaa parvekelaseja vasten. Puikoilla on lahja ystävälle, joten en vielä paljasta, mitä sieltä on tulossa. Jos vaikka kyseinen henkilö blogiani sattuu lukemaan..

2 kommenttia:

  1. Ihanat pitsituikkuset! Tuollaisehan olisivat loistoidea vaikka joululahjoiksi... Tuo pitsijuttu on ihan totta, olen itsekin innostunut siitä :) Nytkin kaapissa odottaa kolme metriä ihanaa kahdeksan senttiä leveää joustopitsiä yhteen tunikaompelukseen. Käy muuten kurkkaamassa mun blogissa uudet (jokseenkin paremmat :) sukkakuvat kukonaskelsukista, jos haluat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta muuten, joululahjoina voisivat toimia oikein hyvin! Kävin tsekkaamassa sun uudet sukkakuvat :) Ihanat ne on, tykkään! Aika jännä muuten, miten kamera vääristää noita värejä joissain kuvissa tosi paljon... Sukkien kuvaaminen on ärsyttävän haastavaa, jos värit on kohdillaan niin malli ei näy tai jotain muuta. Mutta hyvät kuvat oot kyllä onnistunut saamaan kaikenkaikkiaan!

      Poista